Syksy tuhisee kovaa kyytiä oven takana, suljin juuri oven lukkoon ja ilmassa oli aavistus talven tuntua, mutta kuitenkin vielä syksyn tuoksua. Lapsia ollaan kovasti laittamassa nukkumaan, isompi (Minna 6v) on jo omassa sängyssään ja pienempi (Teemu, 3v) pyysi uudestaan pytylle (onneksi ei ole ulkohuussi, en jaksaisi sinne lähteä). Minnan nukke- ja pehmolelukatras on järjestettynä yötä varten. En ymmärrä miksi niitä pitää olla sänky pullollaan ja rakkain on BabyBorn nukke eli peippari tuttavallisemmin. Sekin on mielestäni aika kova unikaveri. Peippari sai eilen uuden vaipan kun työkaverini oli tehnyt ihanan tarrallisen fleece vaipan. Laitoin pesuun kuoret (Bummi Original NB koko, just sopiva peipparille) että ovat valkoiset taas kesän jäljiltä.

Teemulla on huomattavasti vähemmän noita unikavereita, pari nallukkaa ja puuha pete (sekin pehmoinen, mutta ikävä kyllä kaivosmiehen taskulampulla varustettu eli jos jäbää ei nukuta, niin valo leikkii seinillä).

Itselleni tärkein oli siniharmaa elefantti jonka halasin melkein puhki. Kärsä kääntyi vinoon ja jalat suoristuivat istuvasta asennosta. Ellu on kellarissa viettänyt osan aikaa, nyt pääsi lastenhuoneeseen. Muita en muista vaikka veikkaan että niitä on ollut Minnan lailla sänky täynnä. :)

Eilen kun hain lapset tarhasta huomasimme puiden vaihtaneen väriä. Kauniita värejä. Siitä tuli minulle askarteluvimma ja mietin saisiko jostain aikaa huovuttaa kortteja vaikka jouluksi. Ettei tule sitten taas kiirus. Tänään työpaikalla suunniteltiin pikkujouluja ja ajatuksena oli että jospa tekisimme joulukortteja porukalla. Yksi osaisi kertoa enemmän huovutuksesta, itse osaan vain neulahuovuttaa, veden kanssa en ole kokeillut.

Lauantaina pääsee taas ratsastamaan, toivottavasti olisi nätti ilma niin voisi ihailla syysvärejä metsässä reilun parin metrin korkeudelta. Francesca on 178cm säkäkorkeudeltaan ja kun itse olen 165cm pätkitty niin ratsastuksen jälkeen tuntuu aina huimalta tiputukselta ja lyhyeltä.

Syyspäivien aurinkoa ja kirpeyttä kaikille. :)